Aloitin viime vuonna juttusarjan erilaisista tulevaisuusosaajista. Nopeasti kävi ilmi, että yksi yhdistävä tekijä haastateltujen välillä on ahkera lukeminen. Lukeminen näyttää yhdistävän muutenkin edelläkävijöitä ja muutoksentekijöitä. Ajatukset eivät synny tai kehitys tyhjiössä. Lukeminen on tehokas tapa saada ajatteluun sytykettä, haastetta ja peilauspintaa. Kirjallisuus aktivoi mieltä uusiin yhteyksiin.

Osana juttutuokioita pyysin jokaiselta haastateltavalta lukuvinkkejä, joko omaa tai muiden tuotantoa. Mikä on inspiroinut heitä? Miten he ovat pyrkineet inspiroimaan muita?

Valitsin saamistani vinkeistä 12 kirjaa. Tässäpä lukemistoa vuoteen, vaikka joka kuukaudelle.

Piia Leino: Taivas (2018)
Piia Leino: Yliaika (2020)
Kaksi hyvin erilaista fiktiota 2050-luvun Helsingistä.

Elina Hiltunen: Tulossa huomenna (2019)
Aikamme megatrendejä ja niiden ennakoituja vaikutuksia. Kirjan lähdeaineisto on massiivinen ja tyydyttää vaativankin lukijan tiedonjanon.

Mikko Dufva: Megatrendit 2020 (2020)
Sitran ennakointityön kiteymä 2020-luvusta, siihen vaikuttavista ilmiöistä ja niiden välisistä jännitteistä. Julkaisu on vapaasti ladattavissa Sitran sivuilta.

Mika Aaltonen: Huomisen yhteiskunta (2019)
Millaiselle ajattelulle tekemisemme pitäisi 2020-luvulla perustua? Kirja tuo lukijan aikamme suurimpien yhteiskunnallisten haasteiden äärelle, mutta tarjoaa myös näkymiä uusiin avautuviin mahdollisuuksiin.

Antti Merilehto & Mika Aaltonen: Tekoäly – Ihminen ja kone (2019)
Tekoäly muuttaa arkeamme kuin sähkö aikanaan. Se vaikuttaa tapaamme toimia ja tehdä töitä. Mutta mikä on työnjako ihmisen ja koneen välillä ja miten sitä voitaisiin tulevaisuudessa myös johtaa?

Sirkka Heinonen & Joni Karjalainen: Electrification in peer-to-peer society (2019)
Millainen päästövapaa maailma meillä voisi olla ja miten sinne voitaisiin päästä? Neljä Pariisin ilmastotavoitteisiin tähtäävää skenaariota vuoteen 2050.

James Bridle: New Dark Age – Technology and the End of the Future (2018)
Mitä enemmän maailma ympärillämme digitalisoituu, sitä pienemmiksi käyvät mahdollisuutemme ymmärtää sitä. Mitä enemmän meillä on tietoa saatavilla, sitä vähemmän tiedämme. Uuden teknologian hallitsema tulevaisuus ei ole välttämättä erityisen hyvää ja kaunista.

Kenneth Mikkelsen & Richard Martin: Neo-Generalist (2016)
Oletko mukavuusalueellasi muutoksessa ja jatkuvassa uusiutumisessa? Onko sinun vaikea kertoa toisille mitä käytännössä teet? Tämä kirja voi selittää, kuka olet.

Kirsi Piha & Mika Sutinen: Muutosvoimaa (2020)
Kyky muuttua on erilaisille organisaatioille kohtalon kysymys. Tästä vinkkejä muutoksen johtamiseen.

Stanley McChrystal: Team of Teams (2015)
Johtamisoppia Lähi-idän taistelukentiltä. Kun armeijan perinteinen keskitetty johtaminen vaihdetaan äärimmäisen ketterään, hajautettuun ja matalan hierarkian tiimityöhön.

Kirsti Lonka: Oivaltava oppiminen (2015)
Kaikkeen oppimiseen liittyy oivaltamista. Tästä oppia ihmettelyn ja luovuuden valjastamiseen oppimisen ja opettamisen tueksi.

Kuva: Sharon McCutcheon / Unsplash

The post 12 kirjaa, jotka voivat muuttaa tulevaisuutesi appeared first on Teemu Ruohonen.

Olen parhaillaan lukemassa Tim Ferrisin lähes 700-sivuista järkälettä Tools of Titans. Tekijä on koonnut kirjaan haastattelujaan lukuisilta maailmantähdiltä bisneksestä viihteeseen, urheiluun ja politiikkaan. Kaikkia haastatteluja yhdistää mielenkiinto työtapoihin, menetelmiin ja viisauksiin, joiden pohjalta itse kukin on perin menestyksekästä elämäänsä rakentanut. Nyt puoliväliin päästyä voisin nimittää kirjan 2000-luvun menestysteologiaksi, jossa predestinaatio on vain korvattu fiksulla ja periksiantamattomalla työnteolla. Kirja on antanut inspiraatiota omankin arjen kehittämiseen aina lihasjumpasta päivittäisen tekemisen suunnitteluun. Tämän sekä muiden vuodenvaihteessa lukemieni kirjojen seurausvaikutuksia ja käyttöarvoa pohtiessani mieleen onkin noussut ajatus lukemisen kilpailukykyvaikutuksesta.

Lukeminen kannattaa aina

Suomalaiset ovat perinteisesti olleet lukukansaa. Lukukeskuksen vuonna 2015 koostaman selvityksen perusteella pärjäämme kansainvälisesti loistavasti, kun katsotaan kansalaisten kirjastojen lainausaktiivisuutta. Niinikään lukutaitomme, siis miten myös ymmärrämme lukemaamme, on maailmanlaajuisesti tarkastellen oikein hyvällä tasolla. Toisaalta huipputulosten takaa paljastuu myös kääntöpuoli, jossa lukutaito ei jakaannu väestössä ollenkaan tasaisesti, ja lasten ja nuorten osalta maailman kärkeä oleva osaaminen on sekin laskussa. 1990-luvun tasoon verrattuna lukeminen on menettänyt suosiotaan. Digi lienee osaltaan haastanut perinteistä lukuharrastusta.

Aihetta hieman penkomalla tulee myös vastaan pari vuotta sitten tehty Suomalainen maku -tutkimus. Suomalaisten lukuaktiivisuudesta viestii kysymys, jossa vastaajaa pyydettiin kertomaan, kuinka monta kirjaa tämä on lukenut viimeisen 12 kuukauden aikana. 30% vastaajista jätti vastaamatta koko kysymykseen. Tutkijat päätyivät kategorioimaan tyhjät vastaukset luokkaan alle kaksi kirjaa. Tutkimuksen mukaan lukuaktiivisuudella näyttää olevan myös yhteys koulutustaustaan. Vähemmän koulutetut lukevat vähemmän.

Jos Jörn Donnerin pari vuosikymmentä sitten mainoksessa esittämään väitteeseen on uskominen, lukeminen kannattaa aina. Toisaalta sehän oli vain mainos :). Joka tapauksessa historia on osoittanut, että lukutaidolla on yhteys sivistykseen ja lopulta hyvinvointiin, josta Suomessakin saamme nauttia. Kiinnostava on myös tutkimustulos, jonka perusteella lukutaito vaikuttaa enemmän matemaattiseen päättelyyn ja loogiseen ajatteluun kuin numerotaidot itse. Teknologiavetoisessa yhteiskunnassa on riski sivuuttaa lukeminen ja sen vaikutukset pärjäämiseen. Eikös tämä ole kikyä itseään?

Kirja päivässä tai parissa

Muutama päivä sitten törmäsin artikkeliin, jossa kirjoittaja jakoi omaa tarinaansa lukemisen tuomasta muutoksesta omassa elämässään. Lukeminen oli kaikesta päätellen kannattanut, sen verran tyyppi kokemustaa hehkutti. Artikkeli kertoi kirjoittajan käytännöstä lukea 200 kirjaa vuodessa. Määrä kuulostaa sekä innostavalta että haastavalta. Matematiikalla sekin aukesi.

Keskiverto amerikkalainen lukee 200-400 sanaa minuutissa. Tavallisessa kirjassa on noin 50.000 sanaa. 200 kirjaa tuottaa siis 10 miljoonaa sanaa. Kun määrä jaetaan lukunopeudella, tulokseksi tulee 25.000 minuuttia eli 417 tuntia. Reilu tunti päivässä siis.

Kirjoittaja teki vertailun amerikkalaisten ajankäyttöön sosiaalisessa mediassa (608 tuntia) sekä television katseluun (1642 tuntia). Korvaamalla suurin osa some-ajasta tai pieni osuus tv-ajasta, tulos voisi laskukaavan perusteella olla mahdollinen.

Kirja parissa tunnissa kuulostaa rivakalta tahdilta. Joku kirja on tullut itsekin luettuakin näin, joten kyllä se mahdollista on. Lukutekniikkaa täytyy vain tällöin alkaa hioa.

Miten olisi #kikykirja?

Itseäni viehättää etenkin ajatus, että lukemalla jokaisen lukutaitoisen on mahdollista päästä helposti ja halvalla maailmanluokan gurujen ajattelun vaikutuspiiriin. Eikä ole väliä, onko kyse antiikin, keskiajan vai modernin ajan ajattelijoista ja opettajista. Olisi mahdotonta saada edes tässä ajassa eläviltä murto-osaa siitä ajasta, mitä kirjojen kautta heidän kanssaan voi viettää. Yksin opetuksen ja koulutuksen näkökulmasta ajatus on ravisteleva. Voit päästä kenen tahansa ihmisen oppiin, jos tämä on vain tuottanut ajatteluaan kirjalliseen muotoon.

Erilaiset gurut ovat myös tämän oivaltaneet. Nimittäin useammat poikkeuksellisen hyvin menestyneet ihmiset kertovat lukevansa paljon. Esimerkiksi Elon Musk kuuluu lukevan kirjan päivässä. Bill Gatesin on kuulemma tapa vetäytyä säännöllisesti lukulomailemaan. Kirjojen demokraatisesta luonteesta johtuen tieto ei ole vain eliittiä varten. Se on meille kaikille.

Itsestään selvää? Jos lukemisen hyödyt ovat niin ilmeiset, miksi emme nostaisi sitä suoraan osaksi kilpailukykysopimusta? Sen sijaan, että mietitään, miten saisimme ihmiset tekemään enemmän, voisimme yhtälailla miettiä, miten saisimme heidät lukemaan enemmän. Jotta idea ei jää vain puheeksi, otan puolestani tästä kopin ja kannan korteni kikyyn lukemalla entistä enemmän. Lue sinäkin!

Kuva kirjasta: Tim Ferriss, Tools of Titans (2016).

The post #kikykirja appeared first on Teemu Ruohonen.