Ideoi, keskustele, toimeenpane

Rakas yläkainuulainen synnyinkuntani Hyrynsalmi sai viime viikolla ilmaista mainostilaa iltapäivälehdessä strategiatyönsä johdosta. Niinikään mainostilaa sai työskentelyä ohjannut helsinkiläinen konsulttiyritys. Otsikoihin kotikuntani projektista päätyi kaksi asiaa. Ensimmäiseksi kunnalle myytiin kymppitonnilla kolme sanaa: ideoi, keskustele, toimeenpane. Eräänlainen strategia tai ajatusmalli, kuten kunnanjohtaja tulosta kuvaili. Toiseksi työskentely sisälsi palikkaleikkejä, joiden mielekkyyttä muuan työskentelyyn osallistunut kunnan työntekijä kovasti epäili. Icebreaker ei ollut ihan avautunut.

En tunne tapausta yhtään lukemaani enempää. lltapäivälehtien kirjoittelun pohjalta ei myöskään parane tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Joka tapauksessa uutisointi kertoo, että projektissa on työstetty kunnan strategiaa eli tapaa luoda kilpailukykyä. Toiseksi prosessi on ollut ainakin jossain määrin yhteisöllinen ja perustunut työyhteisön osallisuuteen. Sitä on siis tehty johtoryhmää laajemmalla porukalla. Kummatkin ovat lähtökohtaisesti hyviä asioita.

Vaikka keltainen lehdistö tietoisesti kärjistää ja tekee juttuja vaikka sivulauseista, osallistujien ja konsulttien kertoma toi mieleeni erään yhteisöllisen suunnittelun ja sen ohjaamisen ydinhaasteen.

Yhteisöllisen suunnittelun perusajatus on kaikessa yksinkertaisuudessa, että yhdessä olemme enemmän kuin yksilöt yhteensä. Erilaisen ajattelun, kokemuksen ja osaamisen kohdatessa syntyy mahdollisuuksia monenmoiseen arvokkaaseen. Tuloksena voi kehittyä uusia ja erilaisia ideoita, yhteistä ymmärrystä, yhteistyötä, päätöksiä ja sitoutumista. Olen viime vuosien aikana ohjannut useita yhteisöllisiä suunnitteluprosesseja, joiden tavoitteena on ollut kehittää visioita, strategioita tai kokeiluja. Työskentelystä nousee poikkeuksetta esiin yksi keskeinen tulos: vuorovaikutus. Joku voisi sanoa tätä no-braineriksi, siis itsestäänselvyydeksi. Koska asia on niin itsestään selvä, siksi se on myös vaarana sivuuttaa.

Tuloksekas yhteisöllinen tekeminen vaatii ajatusten vaihtoa ja yhteistä tekemistä, siis vuorovaikutusta. Onnistuakseen vuorovaikutus puolestaan tarvitsee kasvualustakseen maaperän, jossa erilaisuus voi muuttua yhteiseksi hyväksi. Tarvitaan kohtaamista. Ajattelun ja tekemisen täytyy löytää toisensa osapuolten välillä. Jotta uuden kehittämisessä päästään oikeasti johonkin uuteen, ajattelemaan niin sanotusti out-of-the-box, edellytysten kohtaamiselle täytyy olla kunnossa. Ennen kaikkea tarvitaan keskinäisen kunnioituksen ja arvostuksen päälle rakentuvaa luottamusta. Luottamus taasen syntyy läsnäolosta. Nämä perustavanlaatuiset yhteisöllisen kehittämisen edellytykset eivät synny sormia napsauttamalla, mikä on niin kokeilevan kehittäjän kuin keikkailevan konsultin haaste.

Ajatuksiin piirtyy kuva helsinkiläiskonsultista vetämässä työpajaa kainuulaisen pikkupitäjän työntekijöille. Ajatuksiin voi myös piirtää kuvan minkä tahansa työyhteisön kehittämistyöpajasta, jonne osallistujat ovat ”vain joutuneet”. Tapahtumapaikka voi olla yhtälailla elostaan kärvistelevällä rajaseudulla kuin elinvoimaisen pääkaupungin ytimessä. Ymmärrän erittäin hyvin, jos icebreakerit eivät kaikistellen uppoa. Konsultti on kuitenkin oikeassa siinä, että jäätä pitää murtaa. Tavalla tai toisella on muodostettava yhteys aikuisuuden ja normitiivisen toimintaympäristön alleen hautaamaan sisäiseen lapseen. Taika tapahtuu arkisen boksin ulkopuolella.

Parhaimmillaan erilaisten ihmisten ja kulttuurien kohtaaminen on todellinen rikkaus. Ei ole kauaa kun Lähi-Idän pakolaisvirta ylettyi Hyrynsalmellekin asti. Alkuun jähmeät yläkainuulaiset avasivat kuitenkin pian sylinsä ja ottivat uudet asukkaat lämpimästi vastaan. Sittemmin vastaanottokeskuksen sulkeminen oli takaisku uutta elämää saaneelle kunnalle. Kyllä Hyryllä osataan murtaa jäätä ja kohdata! Ihmiset, kielet ja kulttuurit voivat kohdata aidolla ja toisiaan rikastavalla tavalla. Johdon konsulttien on helppo kohdata johtoa. Mutta millaiset konsultit osaavat kohdata työntekijöitä tai kuntalaisia?

Johdon konsulttien on helppo kohdata johtoa. Mutta millaiset konsultit osaavat kohdata työntekijöitä tai kuntalaisia?

Lähtökohtaisesti ajatus kolmen sanan strategiasta kuulostaa lupaavalta. On se ainakin parempi kuin 30 sanaa. Jos strategian tarkoitus on luoda kilpailukykyä toimimalla jotenkin eri tavalla, ”ideoi, keskustele, toimeenpane” -ajatusmalli ei vielä saa sukkia pyörimään jalassa. Ehkä ulkopuolisen ei ole tarkoituskaan sitä ymmärtää. Toisaalta jos Hyrynsalmi saa vietyä nämä sanat teoiksi päästen aina kolmanteen käskymuotoon asti, kunnalla voi hyvinkin olla kilpailuetua tuottava toimintatapa. Minua jäikin kiinnostamaan, mitä heti työpajan jälkeen tapahtui? Entä seuraavana päivänä? Samalla tai seuraavalla viikolla?

Olivatpa osallistujat tehdystä miten liekeissä tahansa, käytetyn kymppitonnin arvo on sen synnyttämissä teoissa, ei asiakaspalautteissa.